”Kaikkihan siellä oli tuttuja ja ullavalaisia” : muistitietotutkimus Ullavan Ruotsin siirtolaisten kokemuksista siirtolaisina ja paluumuuttajina

Tässä etnologian alan tutkielmassa tarkastellaan muistitietotutkimuksen menetelmin työperäistä siirtolaisuutta ja paluumuuttoa Ullavan ja Ruotsin Hallstavikin välillä 1960–1980-luvuilla. Keski-Pohjanmaalla sijaitsevasta entisestä Ullavan kunnasta päätti merkittävä osa ullavalaisista muuttaa länsinaapuriin paremman toimeentulon perässä, ja Norrtäljen kunnassa sijaitsevasta Hallstavikin taajamasta muodostuikin ajan saatossa “Pikku-Ullava”. Tutkimuksen tarkoituksena on sanoittaa muuton ja paluumuuton taustalla olevia syitä, ja tuoda pikku-ullavalaisten tarina julki muistitietotutkimuksen keinoin. Tutkimuksen aineisto koostuu teemahaastatteluina toteutetuista kolmen paluumuuttajan haastatteluista, jonka lisäksi aihetta tarkastellaan lehtiartikkeleiden ja Ylen vuonna 1999 lähettämän Pohjantähden alla: kaksi Ullavaa -televisiodokumentin näkökulmasta. Haastateltavien kertomuksia jäsenellään lähiluvun menetelmällä. Tutkimuksessa menetelmänä käytettävälle lähiluennalle ominaista on useampaan lukukertaan jaettu lukemisprosessi, jonka tarkoituksena on saada mahdollisimman tarkka käsitys luettavasta aineistosta ja nostaa esille aiheen kannalta olennaisimmat aiheet ja teemat. Lisäksi lähestyn analyysissä teemaa translokaalin käsitteen kautta, jolla tarkoitetaan ns. ylipaikallistumista, jossa henkilöllä on ylirajaisia suhteita paikallisella tasolla, tutkimuksessani Ullavan ja Hallstavikin välillä. Ullavalaisten paluumuuttajien haastatteluista käy ilmi, että muutto Ruotsiin liittyi parempaan toimeentuloon, josta haastateltavat olivat kuulleet jo aiemmin Ruotsiin muuttaneilta. Muutettuaan Hallstavikiin haastateltavat työskentelivät Pohjoismaiden suurimmalla paperitehtaalla Hallsta pappersbrukilla. Paluumuuton taustalla olivat perhesyyt, sillä haastateltavat olivat paluumuuttaessaan perheellisiä, ja halusivat lastensa pääsevän suomalaiseen kouluun. Vaikka haastateltavat asuivat Hallstavikissa useita vuosia, keskittyivät sosiaaliset suhteet pitkälti vain suomalaisiin ja pikku-ullavalaisiin. Kuitenkin Suomessa Hallstavikiin muuttaneet nähtiin ruotsalaistuneina, joka on ilmiönä varsin mielenkiintoinen. Vaikka ei voidakaan puhua suoraan puhtaasti translokaalista ilmiöstä, auttaa käsite tulkitsemaan Pikku-Ullavaa ilmiönä